Olen huomannut katkonaisilla yöunilla kuitenkin olevan joskus niitä haittapuoliakin kuten palautuminen liikkunnasta, muistin toiminta (mm. sanat unohtuu), vaikeuksia ajatella selkeästi sekä ärtyneisyys. Katkonaisuudesta huolimatta saan unta noin kuudesta kahdeksaan tuntia yössä. Heräämme usein pojan kanssa aamulla noin 10.00 - 11.00 välillä ja nukkumaan menen 00.00 - 01.00. Poikamme nukahtaa yöunille siinä 22.00-23.00 (heräillen yöllä 2-3h välein) ja tämän jälkeen tarvitsen itselleni muutaman tunnin aikaa muun muassa kirjoja ja blogeja lukien. Odotan enemmän kuin mitään, että saisin vielä jossakin vaiheessa elämässäni nukkua kahdeksan tuntia putkeen. Ehkä tilanne helpottaa, kun poika aloittaa kiinteät ruuat ja tissittely jää vähemmälle.
Tällä viikolla unen merkitys on erityisesti korostunut rankkojen treenien jälkeen. Viikkoon on mahtunut jo viisi erilaista treeniä ja kaksi salitreeniä olisi vielä tälle illalle sekä huomiselle jäljellä. Torstaina kirjaimellisesti kaaduin sänkyyn, kun pääsin salilta kotiin. Salitreenin jälkeen menin vielä puolen tunnin mittaiselle Grit Cardio tunnille ja voin sanoa, että tämä oli kovin tekemäni treeni hetkeen. Grit Cardio kehittää kestävyyttä ja kuluttaa myös paljon energiaa. Tämän treenin jälkeen tajusin, että näillä nukkumisilla ja unimäärillä fyysinen palautumiseni ei ole tällä hetkellä parasta mahdollista. Extreme urheilusuoritukset saa siis suosiolla odottaa aikaan, jolloin saan myös unta enemmän. Jotta elimistö pääsee palautumaan on ihmisen nukuttava säännöllisesti ja hyvin! Eilinen menikin palautuessa levon merkeissä ja chillaillimme perheen & ihanien ystävien kesken.
Nauttikaahan hyvistä yöunista!
Olen kaksi vuotiaa pojan äiti ja vieläkin tuntuu ettei unta saa tarpeeksi. Poika nukkuu suht rauhallisesti mutta herää todella aikaisten. Olen 35v. ja nyt olen herännyt oman hyvinvoinnin tärkeyteen. Lukisin mielläni mitä sinun lisäravinne ja vitamiini kaapista löytyy. Itse hain ekan settini muutama viikko sitten lifestä enkä apteekista, vähän masun hyvinvointiin ja superfoodia :)
VastaaPoistaKiitos kommentista! Olen itse nyt 34 vuotiaana huomannut kuinka itsestä huolehtiminen on yhä tärkeämpää koko perheenkin jaksamisen kannalta. Esikoisen sain 25v ja tuolloin oma vireys oli aivan eri tasoa vähäisilläkin unimäärillä :) Vitamiinit ja lisäravinteet on tullut itsekin haettua lifestä ja ruohonjuuresta. Postaan näistä vielä tulevan viikon aikana :)
PoistaJoo, minä myös sain ekan muksuni kohta 11v. sitten ja toisen heti perään :) hyvin jakso. Nyt tuntuu että väsyttää jos ei nuku ja jos joskus saa nukkua niin väsyttää vielä enemmän :D Nyt olen yrittänyt ottaa liikuntaa kuvioihin mahdollisuuksien mukaan, pitäis vain löytää oma juttu, niin ja sitten ne lisäravinteet. Kaisa Jaakkolan Hormoonitasapaino kirjaa luen parhaillaan :)
PoistaSe on kyllä tärkeää, että löytää liikunnan parista sen oman juttunsa niin silloin siittä tulee pysyvä osa elämää ja mikä tärkeintä, se on tällöin itselle mielekästä :) Mulla kanssa parhaillaan menossa Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti- kirja ja kirjahyllyssä tuo Hormonitasapaino :)
PoistaTäällä poika menee nukkumaan noin klo 20-20:30, ja kyllä heräilee sitten 2-3 tunnin välein tosiaan kanssa. Tai no ensimmäinen unipätkä vaihtelee, eli saattaa nukkua 5-6 tuntia hyvällä tuurilla putkeen, mutta se ei paljon auta, kun itse menen nukkumaan noin klo 22:00. Ei puhettakaan että jaksaisin olla hereillä myöhempään :D Pitäisi koittaa poikaa kyllä valvottaa vähän myöhempään kun tahtoo sitten aina herätä noin klo 06:30-07:30 ja itseä väsyttäisi niin ankarasti vielä tuohon aikaan.
VastaaPoistaMutta olishan se aika luksusta nukkua edes se 6-8 tuntia itsekin putkeen välillä :)
Tiheää heräilyä teilläkin...Toivotaan, että päästään vielä joskus tulevaisuudessa nauttimaan edes vähän pidemmistä yöunista ;) Luulen, että mikäli meillä poika menisi jo kahdeksalta nukkumaan niin pystyssä oltaisiin kanssa jo tuohon aikaa. Olen itse niin iltavirkku (ja aamutorkku), että poika on alusta asti valvonut illat kanssamme sinne 22 - 23 saakka.
Poista