Lettukestit

Ollaan tyttären kanssa hullaannuttu erilaisiin terveellisempiin letturesepteihin ja kokeiltu tässä kevään aikana lukuisia. Näitähän voi syödä myös herkkulakossa? Suurin osa näistä on eri blogeista bongattuja, joita ollaan tuunattu muutamilla muokkauksilla esim. makeutuksen suhteen. Näillä voisi herkutella jopa vappuna munkkien sijasta - vai voiko sittenkään?! Vapuksi ajattelin leipoa gluteiinittoman, maidottoman ja sokerittoman porkkanakakun. Katsotaan, miten tämä herkku uppoaa meidän vappupäivän juhlijoihin. Luulen, että kakku on pikkukansalle liiankin terveellinen vaihtoehto. Onneksi jemmassa on tippaleipää ja pillimehua pienemmille herkkusuille...Laitan kakusta lisää postausta vapun jälkeen.

Lettuja olen kokeillut nyt kahdella eri variaatiolla. Toinen lettukokeilu on mennyt ao. reseptillä:

3 rkl kookosjauhoja

0,5 dl kookosmaitoa

3 rkl kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä

3 kananmunaa

½ tl leivinjauhetta

1tl vanilijauutetta

liraus hunajaa + steviaa

Hyppysellinen himalajansuolaa 

 Nämä letut olen paistanut kookosöljyssä ja tarjonnut lisukkeena kookoskermavaahtoa ja mansikka-psyllium hilloa. Kookoskermavaahto valmistetaan kookosmaidon paksusta osasta (kaavitaan pois kookosmaidon päältä. Tätä varten kookosmaito on hyvä säilyttää jääkaapissa) vatkaamalla kookosmassaa tehosekoittimella. Makeutukseen ripaus steviaa. Mansikka - psyllium hilloon tarvitaan noin 3 dl mansikoita ja 3 rkl psylliumajauhetta sekä makeutukseen steviaa. Olen survonut tämän seoksen tehosekoittimella tasaiseksi massaksi. Nämä letut maistuivat myös tokaluokkalaiselle tyttärellekin kookoskermavaahdon sekä mansikka-psyllium hillon kera.

Toista lettureseptiä olemme testanneet seuraavalla variaatiolla:

n. 2,5 dl mantelimaitoa

1/2 banaani

1dl gluteiinittomia provenan kaurahiutaleita

2 kananmunaa

steviaa

1 rkl kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä

Hyppysellinen himalajansuolaa

Kaikki ainekset olen survonut tehosekoittimella tasaiseksi massaksi ja paistanut kookosöljyssä. Lettujen lisukkeeksi raejuustoa ja Bonnen persikkasosetta. Nämä letut upposi taas meidän miesväkeen! :) Erilaisia reseptejä olen keräillyt pitkin kevättä ja nyt nämä odottaa vain toteutusta. Vielä multa uupuu gluteiiniton, sokeriton, maidoton munkkiresepti, mutta mahtooko tällaista ollakkaan :D Olisko Teillä hyviä vinkkejä munkkien tekoon?

Tämä lady suuntaa vielä illalla Hypoxiin ja vappupäivänä sitten rentoudutaan. Ihanaa vappua kaikille!

Hypoxin tuloksia

Aloitin hypoxiterapian huhtikuun 7.päivä Hypoxi-Studiolla Espoon Matinkylässä ja yhteensä olen tähän mennessä hypoxihoidoissa käynyt kahdeksan kertaa. Yksi viikko mulla meni flunssaa potiessa ja tuolta viikolta hypoxiharjoittelupäiviä jouduttiin perumaan ja siirtämään eteenpäin. Joka hypoxiterapia käynnillä olen tehnyt HDC- ihokiinteytyshoidon sekä rasvanpolttoharjoituksen.

Tulokset ovat nyt hoidon puolessa välissä seuraavanlaisia:

                                                                7.4                         28.4

Paino                                                      65                           62                   - 3kg

Vyötärö                                                  77,5                        73                   - 4,5cm

Vatsa                                                       86,5                        80                  - 6,5cm

Lantio                                                     89                           86,5               - 2,5cm

Pakarat                                                  101,5                       99                  - 2,5cm

Molemmat reidet (yhdessä)                 97,5                         95,5              - 2,0cm

Reisi (rentona)                                       55                           54                 - 1cm

Reisi (jalka suorana)                             57                           54,5              - 2,5cm

Polvi                                                        40,5                        40                 - 0,5cm

Yhteensä senttejä musta on siis puoliväliin mennessä lähtenyt 22 cm. Olen erittäin tyytyväinen jo puolen välin tuloksiin. Painoa on jäljellä vielä 5 kiloa raskautta edeltäneeseen tilanteeseen ja samoin senteissä on vielä tiputettavaa, mutta kuten aiemmissa postauksissa mainitsinkin niin yhtä laihaksi kuin olin ennen raskautta, en halua enää palata. Nyt tavoitteena on enemmän lihasmassaa ja pieni pyöreyskään ei ole haitaksi ;). Olen kyllä huomannut muutakin muutosta hypoxiharjoittelun ansiosta. Aineenvaihduntani on selkeästi vilkastunut eikä kroppa kerää enää iltaisin niin paljoa nestettä. Myös treeni on alkanut kulkemaan tämän ansiosta paremmin. Myös iho on kiinteytynyt huomattavasti.

Lupasin myös laittaa ennen ja jälkeen- kuvia hypoxiterapian aikana. Omien kuvien julkaiseminen ei koskaan ole mukavaa, mutta tässä niitä nyt sitten taas tulee.

Tuossa 7.4 otetussa kuvassa näkyy vielä extrana ristiäisten jälkeinen hiilaripöhö. Kadonneet sentit näkyvät paperilla puolivälituloksissa, mutta omaan silmääni näyttäisi vyötärö ja vatsa hienosti kaventuneen. Nesteet ovat lähteneet liikkeelle, muhkurat iholla tasoittuneet ja iho on muuttunut kiinteämmäksi. Jännä nähdä, mitä seuraavat seitsemän kertaa saavat aikaiseksi. Vatsassa sekä vyötärön seudulla on vielä rasvaa mistä lähteä. Toisaalta pikkumies on ollut maailmassa vasta 3 kuukautta, joten voin hyvällä mielellä olla itselleni armollinen. Tärkeintä projektissa on aineenvaihdunnan ja lymfanestekierron kiihdyttäminen. Suurin ongelmani oli lymfanestekierron toiminnan hidastuminen ja nesteenpoisto vartalosta ei toiminut kunnolla. Tämän huomasin vaikuttavan myös treeneihin ja yleiseen hyvinvointiin. Olo oli koko ajan todella tukkoisa ja tukala. Nyt nesteiden kierto on nopeutunut ja treenaaminen kulkee taas paremmin. Tästä on hyvä jatkaa!

Mihin aika katoaa?

Aloin selailla kameran muistikortilta kuvia meidän pienen nyytin syntymästä. Tuosta yhdestä maailman rakkaimmasta hetkestä on kulunut vasta kolme kuukautta, mutta tuntuu kuin pikkuinen olisi aina ollut osa perhettämme. Tämä mennyt kolme kuukautta on mennyt hurjan nopeasti ja toivon, että muistaisin nauttia ihan jokaisesta hetkestä. Välillä öiset heräilyt kahden tunnin välein tuntuvat rankoilta, mutta tämä hetki on kuitenkin vain pieni osa elämästämme. Viime yönä, kun en yön pimeinä tunteina saanut nukuttua, nuuhkein vieressäni nukkuvaa pientä nyyttiä ja koitin nauttia vain siittä hetkestä. Niin kaunis tuo pieni olento vain on!

Aika tuntuu kiitävän hetkessä ohi. Muistatteko lapsuuden kesälomat, jolloin kaikki tuntui kestävän ikuisuuden. Nyt sitä vastoin yksi päivä on hujauksessa ohi. Kunpa muistaisimme nauttia niistä jokaisesta ja samalla myös läheisistämme. Kaikki päivät ovat niin kallisarvoisia vaikka välillä jotkin asiat pännii ja toisinaan elämä kolhii. Huomaan silloin tällöin turhautuvani, kun en ole saanut suurimmasta osasta päivää mitään aikaiseksi, nyytin vaatiessa jatkuvaa huomiota ja aikaa. Samoin huomaan usein pohtivani, mitä tein eilen tai mitä tulen tekemään tulevaisuudessa. Mihin mulla sitten on kiire? Miksi kodin  pitäisi olla koko ajan siisti? Tai miksei voisi vain olla ja elää tässä hetkessä? Usein tuntuu, että kaipaan päivään lisää tunteja ja virkeyttä. Mitä enemmän aikaa vastaan taistelen, sitä nopeampaa se kuluu ohi. Lapsuudessa aikaa riitti, mutta näin vanhemmiten päivä kuluu velvollisuuksien lomassa. Jos joskus, niin nyt, olisi aika oppia elämään hetkessä ja nauttia siitä eikä elää menneessä tai tulevassa. Monet pienet tärkeät asiat menevät ohi, kun ajatuksemme eivät ole tässä ja nyt. Tämä saa vain aikaiseksi turhautumista ja ahdistusta. Sen sijaan meidän pitäisi tuntea onnea pienen pienistä asioista. Vain nämä pienimmät hetket elämässä tekevät meidät onnelliseksi.

Nyt on hyvä hetki vetää keuhkot täyteen ilmaa ja  keskittyä hengitykseen, istua rauhassa ja antaa ajatusten lipua ohi. Vain tämä hetki merkitsee ja muu on mennyttä tai kuvitelmaa. Siksi kannustan teitä hengittämään syvään, nauttimaan suihkun vesipisaroista iholla, syömään hitaasti ja nauttimaan joka suupalasta, elämään siis hetkessä.

Tänä viikonloppuna ainakin minä aion höllätä ja nauttia perheestä käyden tyttären kanssa leffassa, tehden pitkiä vaunulenkkejä ilta-auringossa, istuen kotisaaren kahvilassa, nostaen jalat ylös, rentoutuen sekä pussaten ja puristaen ihan jokaista näistä mun perheen tärkeimmistä!

Nauttikaahan tekin tästä viikonlopusta!