Suurimpia herkkujani - luomu kahvi

Tällä hetkellä yksi suurimmista herkuttelun kohteistani on kahvi. Luitte oikein... siis kahvi ja luomu sellainen. Mitä enemmän olen alkanut maistelemaan erilaisia luomu kahveja, huomaan niissä suuriakin makueroja. Toiset ovat todellisia makuelämyksiä!

Itse tykkään tällä hetkellä vaaleapaahtoisista ja vähähappoisimmista kahveista (kuten aiemmin kirjoittamastani Watsa- kahvista). Mielestäni tällainen vähähappoinen kahvi on maultaan hieman pehmeämpää, mutta toiset mieltävät tällaisen helposti taas "laihaksi" kahviksi. Porista toin kotiin tuliaisiksi Porin (ja koko Suomen) parasta tuorepaahdettua kahvia, jota saa kahvila Cafe Solosta. Cafe Solon omassa paahtimossa paahdetaan ja jauhetaan kahvi haluamastaan lajikkeesta. Myös kahvilassa voi nauttia kattavasta valikoimasta oman paahtimon tuoretta, vastapaahdettua kahvia. Kahvilapaahtimosta ja kahvin paahtamisesta voit lukea lisää täältä Cafe Solon sivuilta.

Löysin itselleni tuolta jo suosikin, mutta ensi kerralla taidan ostaa tämän suosikkini lisäksi muutaman muunkin kahvilajikkeen kahvia. Herkkukahvi loppui liian nopeasti kesken...nyyh! Tykästyin Nicaraqualaiseen luomutilakahviin, joka on Las Mandarinasin tilalta. Tämäkin kahvi on kevyen hapokas, jossa yhdistyy suklaa, yrtit ja sitrus. Aromissa on myös kukkia, kaakaota ja karamellia.

Kaikki meillä Porista vierailevat, tässä olisi nyt hyvä vinkki tuliaistuomisiksi ;)

Raskas treeni

Mun piti eilen illalla kirjoitella yhteisistä treeneistä PT:n kanssa, mutta simahdin sänkyyn raskaan päivän jälkeen. Olin eilen todella väsynyt ja uskon, että ensimmäisellä kouluaamulla oli vaikutusta tähän (samoin netissä surffailu edellisiltana meni turhan myöhäiseksi). Meillä noustiin jo seitsemältä ylös innokkaana odottamaan ensimmäisen koulupäivän alkua. Mitenköhän näihin aikaisiin aamuihin taas tottuu ;)

Aamun jälkeen suuntaisin silmät ristissä 11.30 Arabianrantaan PT:n jalkatreenirääkkiin. Treenin aloitimme lämmittelemällä ensin ylämäkikävelyllä, josta jatkoimme alataljapotkuihin. Alataljapotkujen aikana sain jo hien virtaamaan ja endorfiinitasot nousemaan. Fiilis oli aivan mahtava ja tuntui, kun olisin tuossa vasta herännyt kunnolla päivään. Tästä jatkoimme supersarjoilla pakaralihasten treenausta. Kiertoharjoittelutyyppiseen treeniin kuului plyohyppyjä, leveää kyykkyä, yhden jalan askelkyykkyä levypainolla, bulgarialaista askelkyykkyä, pakaran hermotusta selkäpenkissä sekä penkille nousua kahvakuulat lisäpainona. Kaikki edellämainitut liikkeet tehtiin kolmena kierroksena sisältäen useita toistoja ja staattisia pitoja. Treenin viimeinen kierros meni kyllä rimaa hipoen eikä liikeradat olleet enää kovin puhtaita. Olin aivan lopussa! Kasvoilla hehkuva puna ei laskenut treenin jälkeen ensimmäiseen tuntiin. Palautusjuoma ja omenalohkot toivat vähän energiaa, mutta kotona lösähdin suoraan pikkumiehen viereen sänkyyn.

Pieni huilaus sängyssä, pikkumiehen nukkuessa päikkäreitä, teki kyllä hyvää. Illalla jaksoin vielä suunnata miehen kanssa vauvauintiin, josta meidän pikkuinen nautti taas suunnattomasti. Pärskimistä, läiskytystä, polskutusta ja riemunkiljahduksia sisältyi koko puolituntiseen. Sain mieheltä mukavan yllätyksen treenin jälkeen. Kimppu korallin värisiä ruusuja, kun olin niin hienosti jaksanut tsempata raskaan treenin merkeissä vähäisistä unista huolimatta. Kyllä tällaisen hemmottelun jälkeen jaksaa taas tsempata. Ihana mies! ;)

Takaisin arkeen!

Vihdoin paluu arkeen! Lomailun ja hölläilyn jälkeen tuntuu arkeen paluu erittäin hyvältä. Olen ottanut muutaman viikon ajan treenit ja ruokailut vähän höllemmällä kädellä. Nyt on siis aika ryhdistäytyä! Onneksi mulla on huomenna PT tapaaminen pitkästä aikaa, joten eiköhän coachini saa tähän tyttöön vauhtia, energiaa ja uutta virtaa.

Ruokavaliotani koitin lomalla pääpiirteissään noudattaa, mutta muutamana viikonloppuna tuli herkkuihin (ikävä kyllä) sorruttua. Tänään aloitin aamuni tehokkaasti pitkällä vaunulenkillä ja huomenna on tiedossa tiukka salitreeni valvovan silmän alla. Olen tosi innoissani alkavasta syksystä ja paluusta rutiinien pariin. Olisi ihanaa, jos saisin itseni pikkumiehen kanssa vaunulenkille aina samaan aikaan tyttären lähtiessä kouluun. Saa katsoa, miten onnistuu. Meillä pikkumies nukkuu vieläkin aamuisin yli kymmeneen saakka (herättelee öisin muutaman kerran).

En ole koskaan ollut aamuihmisiä, mutta jotenkin nyt tuntuu taas mukavalta laittaa herätyskello soittamaan aamulla ja nousta varhain ylös keittämään itselle sekä tyttärelle aamupuurot. Vielä, kun saan salitreenit lenkkeineen ja venyttelyineen säännölliseksi niin voi arki alkaa taas rullaamaan. Löysin myös ruokapuoleen muutaman kivan inspiraation lähteen, mutta näistä lisää myöhemmin.

Myös blogilleni sain syksyyn uutta innostusta kutsusta Indiedays Inspiration- blogiyhteisöön. Sivusto kokoaa Suomen kiinnostavimmista 500 blogin joukosta uusimmat postaukset yhteen paikkaan. Blogissani mikään ei tule kuitenkaan tämän uudistuksen myötä muuttumaan. Blogini löytyy jatkossakin yhä saman osoitteen alta.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!