16 syyskuuta 2014

Energisenä kohti uutta viikkoa

Vihdoin olen saanut motivaatiota treenaamiseen ja näin lisättyä kuntosalitreenit osaksi arkea. Viikko alkoi eilen reippaasti 10 km vaunulenkillä, ja iltapäivällä miehen tullessa kotiin kävin tekemässä 50 minuutin rinta - olkapää - ojentajatreenin. Illalla teimme perheen kanssa vielä yhdessä pienen lenkin. Motivaatio on siis taas korkealla. Varsinkin, kun mieli ja kroppa sai pienen irtioton treeneistä muutamaksi viikoksi. Uskon, että keholla oli vain tarve palauttaa voimiaan ja tarvitsin pidemmän ajan palautumiselle. Palautumisen tarvetta lisää varmasti nämä kehnot yöunet, jolloin keho ei pääse lyhyillä ja katkonaisilla yöunilla täysin palautumaan.


Yksi tehokkaan palautumisen kulmakivistä on riittävä lepo ja uni. Puhutaan, että riittävä määrä yhtäjaksoista unta aikuisella on 7 - 8 tuntia. Toiset pärjäävät pienemmällä ja toiset tarvitsevat jopa sen yhdeksän tuntia. Urheilijoilla päiväunet eivät korvaa yhtäjaksoisia yöunia vaikka auttavatkin palautumisessa. Uni on siis äärimmäisen tärkeässä osassa, jotta jaksaa urheilla ilman ylikuormitusta.

Eniten mua harmittaa, etten ole pystynyt olemaan 100% mulle räätälöidyssä ohjelmassa ja tavoitteissa. Olen pitänyt viikonloppuisin herkkupäiviä ja nyt väliviikot treeneistä venyivät yhden viikon sijaan kahdeksi. Olen aina ollut kova asettamaan itselleni tavoitteita ja pyrkinyt tekemään kaikkeni niiden eteen. Sitten, kun tullaankin takapakkia eikä asiat mene tavoitteiden mukaan, on harmitus todellista. Itse saan kuitenkin niin paljon energiaa treeneistä ja huomaan heti muutoksen kehossa sekä olossani. Samalla jaksan myös panostaa enemmän koko perheen puhtaasti syömiseen sekä muutoinkin terveellisiin elämäntapoihin.

Lasten tultua elämään olen pikku hiljaa koittanut päästä eroon "täydellisyyden" tavoittelusta. Jos kaikki ei mene niin kuin on suunnitellut niin mitä sitten. Pienistä asioista pitäisi nauttia eikä jäädä surkuttelemaan epäonnistumisia, joita tulee elämässä väistämättä vastaan. Usein se on vain omasta asenteesta kiinni, miten niihin loppupeleissä suhtautuu.


12 syyskuuta 2014

Juhlavalmisteluita


Sunnuntaina meillä juhlitaan tyttären 9- vuotiskaverisynttäreitä. Ollaan aloitettu valmistelut jo tänään illalla (täällä odotettu innolla pian kaksi viikkoa juhlia) ja huomenna jatketaan leipomisten & koristeluiden merkeissä. Pohdittiin tyttären kanssa hankitaanko mustavalkoisia kertakäyttömukeja vai tuunataanko lasit kannuineen (musta - valko - pinkki oli teemaväritoiveena). Päädyimme lasisiin nimikoituihin mukeihin. Ilta ollaankin pähkäilty hauskoja tekstejä tarjoiltaviin herkkuihin sekä astioihin liimattavaksi. Tarkoituksena olisi juhlia tänä vuonna pienesti tyttöporukalla luokkakavereiden ja lähimpien ystävien kanssa...Mukavaa yhdessä oloa, ehkä pientä askartelua, karaokea ja herkuttelua!

Jatkan täällä vielä väkertämistä, kun muu porukka on unten mailla. Kauniita unia kaikille! ♡

11 syyskuuta 2014

Postaushaaste: Päivän ruokailut

Sain taannoin Hippu- blogia pitävältä Maarialta ruokahaasteen kuvata joko yhden päivän ruokaluni, viikon ateriat tai sitten sieltä täältä sovelletusti. Muistin eilen vihdoin tarttua haasteeseen ja kuvata lähes kaikki päivän ateriat ennenkuin olin iskenyt haarukkaani jo ruokaan kiinni.

Aamupala on päiväni kohokohta sekä tärkeimmäksi kokemani ateria. Nälkäisenä on tylsä aloittaa päivää tai muuten en vain niinsanotusti käynnisty. Lähes joka aamu syön kaurapuuron, johon lisään marjoja, raejuustoa, kuitulisää sekä soijalesitiiniraetta. Kesällä on ollut ihana lisäillä tuoreita marjoja erilaisina variaatioina...vadelmia, mansikoita, pensasmustikoita jne. Toinen vaihtoehto aamupalalle on gluteiiniton sämpylä, kalkkunaleikettä, kananmuna sekä luonnonjugurttia marjoilla ja kuitulisällä. Ilman kahvia en myöskään käynnisty. Pikkumiehen synnyttyä olin muutaman kuukauden  ilman kahvia hänen vatsavaivojen vuoksi, mutta nyt kahvi on palannut elämääni. Aamukahvi on ehdottomasti aamupalan ohessa päivän tärkein!


Ateriarytmin pyrin pitämään 2,5 - 4 tunnin välillä. Lounaaksi syön reilusti vihreitä kasviksia, kukkakaalia/parsaa/juureksia sekä lihaa/kalaa/kanaa. Treenipäivinä syön lounaalla edellä mainittujen lisäksi myös perunaa tai bataattia. Lounaalla nautin myös 10 ml oliivi-/MCT-/tai Udo`s öljyä.


Välipalaksi syön usein Skyrin (vaniljassa parhaimmat arvot) sekä tuoreita marjoja (tai kotimaisia pakaste marjoja) ja pienen kourallisen pähkinöitä. Välipalana saatan syödä myös välillä raejuustoa tai maitorahkaa marjojen tai yhden hedelmän kera. Pähkinät kulkevat aina lisukkeena turvaamassa hyvien rasvojen saantia.


Päivällisenä syön lähes saman kombon kuin lounaalla öljyä ja perunaa/bataattia (nämä korvaan riisillä) lukuunottamatta. Eilinen päiviällinen koostui riisistä, kanasta, kukkakaalista sekä tuorevihanneksista.


Yllä olevasta päivälliskuvasta ehdin jo syödä osan vihanneksista, kunnes muistin räpsäyttää kuvan. Iltapalaksi syön usein maitorahkaa marjoilla sekä lorauksella kookosöljyä. Satunnaisesti vaihtelun vuoksi teen neljän valkuaisen uunivanukkaan, johon lisään marjoja ja kookosöljyä.


Teemme (lue: mieheni tekee) usein riisit, perunat ja lihat rasioihin viikoksi eteenpäin valmiiksi. Lapsille teen sitten omat ruuat ja välipalat lähes päivittäin. Aterioiden ja oikean ateriarytmin lisäksi huolehdin lisäravinteista ja vitamiineista aamuisin sekä iltaisin. Juon lisäksi päivittäin vähintään 3 litraa vettä (aterioiden välissä, ei niiden aikana) ja huolehdin riittävästä suolan saannista (ruuat ovat pääosin suolattomia).

Paiheitakin toki ruokailuuni mahtuu (yksi niistä on pepsi max ja irtsarit). Ei pidä siis luulla, että jaksan päivästä toiseen punnita ruokaani ilman hairahduksia :D. Oon kyllä niin perso makealle ja varsinainen sokerihiiri, joten koitan välttää kaikenlaisten herkkujen turhaa hamstraamista kotiin. Meillä juhlitaan viikonloppuna tyttären 9- vuotissyntymäpäiviä kaveriporukalla, joten saa nähdä miten maltan olla tällä kertaa herkuttelematta ;) Veikkaan, ettei onnistu!