Lastenruokavalmennuksessa Safkatutkalla

Moikka! Oon täällä ihan intoa täynnä. Olin tänään nimittäin Safkatutkan järjestämällä lastenruokavalmennuksella. Omat mietteet puhtaasta ruuasta versus neuvolan suosituksista saivat vain vahvistusta. Jokaisella on varmasti omat mielipiteensä, mutta en ole kovin samoilla linjoilla neuvolan suositusten kanssa purkkiruuan suosimisesta sekä minkä ikäisenä kannattaa mikäkin kiinteä raaka-aine ottaa käyttöön. Ruokavalmennuksessa sain vastauksia juuri mua askarruttaneisiin kysymyksiin muun muassa ruuan laadun kanssa ja vinkkejä välttää ns. ravinneköyhiä ruokia. Sain myös vinkkejä näin väsymyksen ja kiireen keskelle, kuinka säilöä helposti itse tehdyt ruuat ja millaisilla raaka-aineilla saadaan lapselle nopea, helppo, mutta samalla ravinteikas välipala.

Oon itsekin sortunut kiireen keskellä antamaan valmisruokia (eikä luomu merkintä purkkiruokaa varmasti kovin paljon paremmaksi vaihtoehdoksi tee). Valmisteet ovat kuitenkin kaukana luonnollisista ravinteista ja entsyymeistä sekä ovat usein pitkälle prosessoituja. Onneksi nyt jatkossa tiedän, mitä tuotteita välttää (kiitos safkatutkan!). Sain kurssilta myös pienen reseptioppaan, josta löysin jo muutaman sopivan ravinnerikkaan ruuan meidän ruokalistalle kokeiltavaksi :) Itselle uutena hyvänä rasvan lähteenä avokadon rinnalle tuli luuliemi. Nyt vain liemet pöhisemään Safkatutkan ohjeilla.

Neuvolan ohjeet, minkä ikäiselle voi antaa mitäkin raaka-ainetta ovat jonkin verran jääneet "50 -luvulle" ja tuntuvat lähinnä olevan muunnoksia aikuisten ruokasuosituksista. Pienten lasten ruoansulatuskanava ei ole vielä kovin kehittynyt ja siksi tiettyjä raaka-aineita on vaikeampi sulattaa. Vauvoilla on myös hyvin rajallinen ruoansulatusentsyymien tuotanto. Tätä tietoa olisin kaivannut jo 4 kk sitten, kun meillä aloiteltiin kiinteitä. Olisin aloittanut raaka-aineiden maistelut hieman toisenlaisessa järjestyksessä :/  Meidän pikkumiehen kanssa ruokaremontti on vielä helppo toteuttaa, mutta toisin on 9- vuotiaan tyttären kohdalla. Kouluruokaan en voi kuitenkaan itse vaikuttaa. Teollinen ruoka myös huijaa meidän aisteja, jolloin kaikkeen makuun "turtuu" sekä osa "ei luomu" raaka-aineista sisältää myös paljon myrkkyjä ja haitallisia aineita. Meidän perheen ruokailussa suurimpana huolen aiheena on koko perheen vieroitus sokerista (vehnän kanssa ollaan onnistuttu jo melko hyvin). Päätin ottaa raakasuklaan valmistuksen taas tämän talven todo- listalle ja tämän avulla ainakin hieman vähentää sokerin kulutusta. Lisään meillä myös painotusta hyvälaatuisiin rasvoihin ja luomulaatuiseen voihin.

Ostin valmennuksen päätteeksi kotiin Four Sigma Foodsin kahta erilaista kaakaota, joiden maku on mun mielestäni ihan huippu hyvää (piristävää ja rentouttavaa)! Xoco Bluen sisältää mm. reishiä, joka rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä astragalus- yrttiä. Xoco Red sisältää taas kehoa vahvistavaa pakurikääpää, ginsengiä, guaranaa ja cayennepippuria.

Nyt FSF:n Xoco Bluen voimalla kohti yöunia!

Mitä treeneille kuuluu?

Oon saanut aivan uudenlaisen motivaation treenien suhteen ja ennen Mallorcan matkaa räpsin muutaman muutoskuvan. Aloitin tosiaan PT:n ohjauksessa kesäkuun puolessa välissä ja teimme kolmelle kuukaudelle ruokavalion, treeniohjelman ja tapasimme säännöllisesti yhteistreenien merkeissä. Kolmen kuukauden aikana painoa oli (huom! todellakin oli, ei on) pudonnut hieman vajaa neljä kiloa ja myös kiinteytymistä on tapahtunut. PT:ni mukaan myös pakara on saanut lisää muotoa ja mielestäni vartaloon on tullut hieman "tiimalasimaista" muutosta. Nuo kadonneet kilot tulivat ikävä kyllä lomamatkan aikana takaisin ja tämän hetken tilanne taitaa olla taas lähtökuopissa (lihasmassa toivottavasti ennallaan vaikkakin rasvan kera :D). Alla siis kuvia ennen PT-ohjausta keväältä, heinäkuulta ja nyt syyskuun lopulta.

Päivitimme viime viikolla täysin uuden treeniohjelman ja tästä on hyvä jatkaa uusin tavoittein kohti joulua. Nyt, kun väsymyskin on hellittänyt, tuntuu energiaa olevan kuin pienessä kylässä. Vedettiin eilen PT:n kanssa todella tiukat yhteistreenit jalka - vatsa päivän merkeissä ja vaapuin tämän jälkeen salilta kotiin. Yleensä oon ollut valkun treenien jälkeen totaalisen kuollut ja hyvä, kun oon saanut evääkään sohvalta nostettua (uskon syyn olleen vähissä yöunissa). Kuitenkin eilisen treenin jälkeen mulla oli energiatasot huipussaan ja olisin voinut heittää illalla vielä parit voltit sekä nauraa vaan lujaa ääneen (perhe olisi ehkä ajatellut, että toi mutsi on seonnut). Treeni oli tiukka kuten ennenkin ja "tipahdin" jopa hack-kyykyssä alas. Treenin aikana sydän oli useaan otteeseen kurkussa sekä oksennus hyvin lähellä, mutta se fiilis treenin jälkeen...ihan mahtavuutta! En usko, että saisin yksin ikäpäivänä näin paljon treeneistä irti. Olen myös kuluneen neljän kuukauden aikana oppinut hermottamaan pakaraa ihan uudella tavalla, mikä on erittäin tärkeää kehittymisen kannalta. Oon saanut treeneihin itsevarmuutta, oppinut uusia liikkeitä sekä lihasten hermotusta. Ruokapuolen kanssa osaan jo vähän katsoa annoskokoja järkevämmin sekä suhteuttaa päivän hiilihydraatti - proteiini - ja hyviä rasvoja oikein.

Ennen pikkumiestä treenasin myös paljon ja kovaa, mutta tekniikka oli tietyissä osin metsässä. Söin myös tuolloin aivan liian vähän. Treenit ja palautuminen kärsii, mikäli ruokapuoli ei kulje käsikädessä treenien kanssa. Ei ihme, että olin tuolloin usein aivan piipussa. Kiinteytymisessä/laihdutuksessa ruokavalion tärkeys on noin 80% koko paketista ja treenit taas sen loput 20%. Unen merkitystä en voi edes tarpeeksi korostaa! Aikamoista opettelua (ja kurinalaisuutta) tämä touhu vaatii eikä se ole tällaiselle herkkusuulle ainakaan kovin helppoa. Tärkeintä kuitenkin on, että nauttii siitä mitä tekee. Tällöin itse saa tekemästään niin paljon irti, että se huokuu myös ympärille...

Energisenä kohti uutta viikkoa

Vihdoin olen saanut motivaatiota treenaamiseen ja näin lisättyä kuntosalitreenit osaksi arkea. Viikko alkoi eilen reippaasti 10 km vaunulenkillä, ja iltapäivällä miehen tullessa kotiin kävin tekemässä 50 minuutin rinta - olkapää - ojentajatreenin. Illalla teimme perheen kanssa vielä yhdessä pienen lenkin. Motivaatio on siis taas korkealla. Varsinkin, kun mieli ja kroppa sai pienen irtioton treeneistä muutamaksi viikoksi. Uskon, että keholla oli vain tarve palauttaa voimiaan ja tarvitsin pidemmän ajan palautumiselle. Palautumisen tarvetta lisää varmasti nämä kehnot yöunet, jolloin keho ei pääse lyhyillä ja katkonaisilla yöunilla täysin palautumaan.

Yksi tehokkaan palautumisen kulmakivistä on riittävä lepo ja uni. Puhutaan, että riittävä määrä yhtäjaksoista unta aikuisella on 7 - 8 tuntia. Toiset pärjäävät pienemmällä ja toiset tarvitsevat jopa sen yhdeksän tuntia. Urheilijoilla päiväunet eivät korvaa yhtäjaksoisia yöunia vaikka auttavatkin palautumisessa. Uni on siis äärimmäisen tärkeässä osassa, jotta jaksaa urheilla ilman ylikuormitusta.

Eniten mua harmittaa, etten ole pystynyt olemaan 100% mulle räätälöidyssä ohjelmassa ja tavoitteissa. Olen pitänyt viikonloppuisin herkkupäiviä ja nyt väliviikot treeneistä venyivät yhden viikon sijaan kahdeksi. Olen aina ollut kova asettamaan itselleni tavoitteita ja pyrkinyt tekemään kaikkeni niiden eteen. Sitten, kun tullaankin takapakkia eikä asiat mene tavoitteiden mukaan, on harmitus todellista. Itse saan kuitenkin niin paljon energiaa treeneistä ja huomaan heti muutoksen kehossa sekä olossani. Samalla jaksan myös panostaa enemmän koko perheen puhtaasti syömiseen sekä muutoinkin terveellisiin elämäntapoihin.

Lasten tultua elämään olen pikku hiljaa koittanut päästä eroon "täydellisyyden" tavoittelusta. Jos kaikki ei mene niin kuin on suunnitellut niin mitä sitten. Pienistä asioista pitäisi nauttia eikä jäädä surkuttelemaan epäonnistumisia, joita tulee elämässä väistämättä vastaan. Usein se on vain omasta asenteesta kiinni, miten niihin loppupeleissä suhtautuu.

♡

Postaushaaste: Päivän ruokailut

Sain taannoin Hippu- blogia pitävältä Maarialta ruokahaasteen kuvata joko yhden päivän ruokaluni, viikon ateriat tai sitten sieltä täältä sovelletusti. Muistin eilen vihdoin tarttua haasteeseen ja kuvata lähes kaikki päivän ateriat ennenkuin olin iskenyt haarukkaani jo ruokaan kiinni.

Aamupala on päiväni kohokohta sekä tärkeimmäksi kokemani ateria. Nälkäisenä on tylsä aloittaa päivää tai muuten en vain niinsanotusti käynnisty. Lähes joka aamu syön kaurapuuron, johon lisään marjoja, raejuustoa, kuitulisää sekä soijalesitiiniraetta. Kesällä on ollut ihana lisäillä tuoreita marjoja erilaisina variaatioina...vadelmia, mansikoita, pensasmustikoita jne. Toinen vaihtoehto aamupalalle on gluteiiniton sämpylä, kalkkunaleikettä, kananmuna sekä luonnonjugurttia marjoilla ja kuitulisällä. Ilman kahvia en myöskään käynnisty. Pikkumiehen synnyttyä olin muutaman kuukauden  ilman kahvia hänen vatsavaivojen vuoksi, mutta nyt kahvi on palannut elämääni. Aamukahvi on ehdottomasti aamupalan ohessa päivän tärkein!

Ateriarytmin pyrin pitämään 2,5 - 4 tunnin välillä. Lounaaksi syön reilusti vihreitä kasviksia, kukkakaalia/parsaa/juureksia sekä lihaa/kalaa/kanaa. Treenipäivinä syön lounaalla edellä mainittujen lisäksi myös perunaa tai bataattia. Lounaalla nautin myös 10 ml oliivi-/MCT-/tai Udo`s öljyä.

Välipalaksi syön usein Skyrin (vaniljassa parhaimmat arvot) sekä tuoreita marjoja (tai kotimaisia pakaste marjoja) ja pienen kourallisen pähkinöitä. Välipalana saatan syödä myös välillä raejuustoa tai maitorahkaa marjojen tai yhden hedelmän kera. Pähkinät kulkevat aina lisukkeena turvaamassa hyvien rasvojen saantia.

Päivällisenä syön lähes saman kombon kuin lounaalla öljyä ja perunaa/bataattia (nämä korvaan riisillä) lukuunottamatta. Eilinen päiviällinen koostui riisistä, kanasta, kukkakaalista sekä tuorevihanneksista.

Yllä olevasta päivälliskuvasta ehdin jo syödä osan vihanneksista, kunnes muistin räpsäyttää kuvan. Iltapalaksi syön usein maitorahkaa marjoilla sekä lorauksella kookosöljyä. Satunnaisesti vaihtelun vuoksi teen neljän valkuaisen uunivanukkaan, johon lisään marjoja ja kookosöljyä.

Teemme (lue: mieheni tekee) usein riisit, perunat ja lihat rasioihin viikoksi eteenpäin valmiiksi. Lapsille teen sitten omat ruuat ja välipalat lähes päivittäin. Aterioiden ja oikean ateriarytmin lisäksi huolehdin lisäravinteista ja vitamiineista aamuisin sekä iltaisin. Juon lisäksi päivittäin vähintään 3 litraa vettä (aterioiden välissä, ei niiden aikana) ja huolehdin riittävästä suolan saannista (ruuat ovat pääosin suolattomia).

Paiheitakin toki ruokailuuni mahtuu (yksi niistä on pepsi max ja irtsarit). Ei pidä siis luulla, että jaksan päivästä toiseen punnita ruokaani ilman hairahduksia :D. Oon kyllä niin perso makealle ja varsinainen sokerihiiri, joten koitan välttää kaikenlaisten herkkujen turhaa hamstraamista kotiin. Meillä juhlitaan viikonloppuna tyttären 9- vuotissyntymäpäiviä kaveriporukalla, joten saa nähdä miten maltan olla tällä kertaa herkuttelematta ;) Veikkaan, ettei onnistu!

Treenausinto kateissa

Pidin viime viikolla ns. palauttavan viikon salitreenien puolesta. Aerobista liikuntaa harrastin mm. lenkkeilemällä ja salin crossarilla. Viime viikon palauttelun jälkeen treenausinto on yhä vaan kadoksissa ja motivaatio täysin nollissa. Suurimman syyn uskon olevan väsymyksessä ja kahdeksan kuukauden katkonaisissa yöunissa. Normaalisti olen saanut salilta energiaa ja voimia, mutta nyt en jaksa edes raahautua puntille. Iltaisin, kun salille olisi mahdollisuus lähteä niin väsymys on valtava. Yöt ovat beben kanssa vielä niin katkonaisia ja loput energiat menee päivisin lasten kanssa touhutessa ja siivotessa kotia. Tiedän, että piristyisin jahka vaan saisin itseni tsempattua sinne crossarille lämmittelemään.

En vaan haluaisi raahautua sinne salille väkisin. Punttitreenejä olen aina tehnyt suurella innolla ja rakkaudella. Tällainen väkisin lähteminen ei vaan tunnu omalta jutulta ja musta harrastuksen pitää olla sellaista, josta nauttii ja jonne on IHANAA mennä. Onneksi mulla on niin ihana PT, johon olinkin eilen heti yhteydessä ja kyselin apuja kadonneeseen treenausmotivaatioon. Sain heti täsmävinkkejä, joilla voin koittaa herätellä motivaatiota jälleen kohdilleen. Ensi viikolla päivitetään myös saliohjelmaa niin, että treenaan hieman pienemmillä painoilla ja palautuksilla toistomääriä reippaasti lisäten. Tällä saamme rasvaa palamaan ja samalla kehitettyä lihaksia. Kuulostaa erittäin hyvältä (varsinkin nyt, kun kirjotin tämän ylös)...Eikö?!

Tiedän, että suurin motivaatiopula tulee näistä huonoista yöunista. En saa puolella teholla millään kaikkea halumaani irti treenistä. Kunnon putkeen nukuttu seitsemän - kahdeksan (edes kuuden) tunnin yöuni olisi nyt äärimmäisen hyvä motivaattori. Myös taito nukkua pikkuisen kanssa päiväunia helpottaisi kaiketi tämän väsymyksen määrää. Ruokavalio ja lisäravinteet ovat itsellä kunnossa ja näiden kanssa myös motivaatiota riittää. Tällaisia tilanteita mulle ei ole kovin usein elämässä tullut vastaan, kun on kyse ollut urheilusta. Harmittaa todella paljon ja haluaisin kadonneen intoni takaisin!

Miniloma rennoissa tunnelmissa part II

Minilomaamme sisältyi käyntiä Tukholman vanhassa kaupungissa ja Södermalmissa, risteilyä, sukulaisten kanssa vietettyä aikaa sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Cheekin keikka. Lomamme oli kaikin puolin oikein onnistunut. Rentoutumista yhdessä perheen ja läheisten kanssa! Tukholman vanhassa kaupungissa maisemat olivat todella kauniit. Mulle tulee aina tuosta Tukholman vanhasta kaupungista mieleen Kreetan vastaavat, mm. Rethymnonin vanhassa kaupungissa tunnelma oli hyvin vastaavanlainen. Södermalm on taas keskustaa rennompi shoppailu- & kahvittelualue ja sieltä löytyy runsaasti kahviloita, ravintoloita sekä erilaisia putiikkeja.

Södermalm alueena on mielestäni parempi kuin Selgelintoria ympäröivä keskusta. Kahvilat Söderissä tarjoavat mitä erinlaisimpia herkkuja ja hinnatkin ovat edukkaampia keskustan vastaaviin verrattuna. Södermalmissa on paljon pieniä putiikkeja ja myös ketjuliikkeitä mm. Götgatanin varrella. SoFo- alue (South of Folkungagatan) jäi meillä vielä kiertämättä ja tuo on kuulemma ihan parasta aluetta shoppailun suhteen myös kansainvälisestä näkövinkkelistä. Ensi kertaan siis taas jotakin uutta odoteltavaa!

Lomamme huipentui perjantaiseen Cheekin keikkaan. Ilma oli aurinkoinen ja ihanan raikas. Oli pitkästä aikaa huippua vähän tälläytyä ja lähteä viettämään laatu-aikaa rakkaan siskon kanssa. Kaikki arvostelut keikasta ovat olleet kaikin puolin paikaansa pitäviä. Olympiastadion oli täyttynyt äärimmilleen faneista ja keikka veti kyllä täysin sanattomaksi sekä peittosi mielestäni täysin jopa suuremman luokan starat. Madonnon keikka Olympiastadionilla muutama vuosi sitten ei ollut kyllä mitään Jaren keikkaan verrattuna. Niin suuren kokoluokan show oli kyseessä, että oksat pois!

Näin miniloman jälkeen, hyvin rentoutuneena, onkin kiva jatkaa taas kuntokuuria! Kävin viime perjantaina, vielä ennen Cheekin keikkaa, vetämässä valmentajan johdolla kunnon selkätreenin. Taattua rääkkiä oli tiedossa ja kymmeniä leuanvetoja eri tekniikoilla...huh! Ensi viikolla taas uudet yhteistreenit tiedossa. Postailen lähitulevaisuudessa vielä nykyisestä ruokavaliostani ruokapäiväkirjan muodossa sekä myös muutoskuvia on tulossa, kunhan kolmen kuukauden kuntokuuri lähenee syyskuun lopulla loppuaan (ei mennyt ihan 100% kesän aikana, mutta tästä on hyvä petrata). Tämän jälkeen jatkamme PT:n opastuksella kohti uusia tavoitteita ;) Päällisin puolin alan olemaan jo tyytyväinen palautumiseeni raskauden jäljiltä...onhan aikaa vierähtänyt jo seitsemän kuukautta.

♥

 

 

Raskas treeni

Mun piti eilen illalla kirjoitella yhteisistä treeneistä PT:n kanssa, mutta simahdin sänkyyn raskaan päivän jälkeen. Olin eilen todella väsynyt ja uskon, että ensimmäisellä kouluaamulla oli vaikutusta tähän (samoin netissä surffailu edellisiltana meni turhan myöhäiseksi). Meillä noustiin jo seitsemältä ylös innokkaana odottamaan ensimmäisen koulupäivän alkua. Mitenköhän näihin aikaisiin aamuihin taas tottuu ;)

Aamun jälkeen suuntaisin silmät ristissä 11.30 Arabianrantaan PT:n jalkatreenirääkkiin. Treenin aloitimme lämmittelemällä ensin ylämäkikävelyllä, josta jatkoimme alataljapotkuihin. Alataljapotkujen aikana sain jo hien virtaamaan ja endorfiinitasot nousemaan. Fiilis oli aivan mahtava ja tuntui, kun olisin tuossa vasta herännyt kunnolla päivään. Tästä jatkoimme supersarjoilla pakaralihasten treenausta. Kiertoharjoittelutyyppiseen treeniin kuului plyohyppyjä, leveää kyykkyä, yhden jalan askelkyykkyä levypainolla, bulgarialaista askelkyykkyä, pakaran hermotusta selkäpenkissä sekä penkille nousua kahvakuulat lisäpainona. Kaikki edellämainitut liikkeet tehtiin kolmena kierroksena sisältäen useita toistoja ja staattisia pitoja. Treenin viimeinen kierros meni kyllä rimaa hipoen eikä liikeradat olleet enää kovin puhtaita. Olin aivan lopussa! Kasvoilla hehkuva puna ei laskenut treenin jälkeen ensimmäiseen tuntiin. Palautusjuoma ja omenalohkot toivat vähän energiaa, mutta kotona lösähdin suoraan pikkumiehen viereen sänkyyn.

Pieni huilaus sängyssä, pikkumiehen nukkuessa päikkäreitä, teki kyllä hyvää. Illalla jaksoin vielä suunnata miehen kanssa vauvauintiin, josta meidän pikkuinen nautti taas suunnattomasti. Pärskimistä, läiskytystä, polskutusta ja riemunkiljahduksia sisältyi koko puolituntiseen. Sain mieheltä mukavan yllätyksen treenin jälkeen. Kimppu korallin värisiä ruusuja, kun olin niin hienosti jaksanut tsempata raskaan treenin merkeissä vähäisistä unista huolimatta. Kyllä tällaisen hemmottelun jälkeen jaksaa taas tsempata. Ihana mies! ;)

Takaisin arkeen!

Vihdoin paluu arkeen! Lomailun ja hölläilyn jälkeen tuntuu arkeen paluu erittäin hyvältä. Olen ottanut muutaman viikon ajan treenit ja ruokailut vähän höllemmällä kädellä. Nyt on siis aika ryhdistäytyä! Onneksi mulla on huomenna PT tapaaminen pitkästä aikaa, joten eiköhän coachini saa tähän tyttöön vauhtia, energiaa ja uutta virtaa.

Ruokavaliotani koitin lomalla pääpiirteissään noudattaa, mutta muutamana viikonloppuna tuli herkkuihin (ikävä kyllä) sorruttua. Tänään aloitin aamuni tehokkaasti pitkällä vaunulenkillä ja huomenna on tiedossa tiukka salitreeni valvovan silmän alla. Olen tosi innoissani alkavasta syksystä ja paluusta rutiinien pariin. Olisi ihanaa, jos saisin itseni pikkumiehen kanssa vaunulenkille aina samaan aikaan tyttären lähtiessä kouluun. Saa katsoa, miten onnistuu. Meillä pikkumies nukkuu vieläkin aamuisin yli kymmeneen saakka (herättelee öisin muutaman kerran).

En ole koskaan ollut aamuihmisiä, mutta jotenkin nyt tuntuu taas mukavalta laittaa herätyskello soittamaan aamulla ja nousta varhain ylös keittämään itselle sekä tyttärelle aamupuurot. Vielä, kun saan salitreenit lenkkeineen ja venyttelyineen säännölliseksi niin voi arki alkaa taas rullaamaan. Löysin myös ruokapuoleen muutaman kivan inspiraation lähteen, mutta näistä lisää myöhemmin.

Myös blogilleni sain syksyyn uutta innostusta kutsusta Indiedays Inspiration- blogiyhteisöön. Sivusto kokoaa Suomen kiinnostavimmista 500 blogin joukosta uusimmat postaukset yhteen paikkaan. Blogissani mikään ei tule kuitenkaan tämän uudistuksen myötä muuttumaan. Blogini löytyy jatkossakin yhä saman osoitteen alta.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Lomamorkkis!

Onko Teillä usein loman jälkeen morkkikset, kun olette ottaneet vähän rennommin lomalla syömisen ja liikunnan suhteen? Mulla nimittäin on...

Olen melko orjallisesti noudattanut Personal Trainerini tekemää saliohjelmaa (4 treeniä/viikko + aerobinen) ja ruokavaliota nyt liki 2 kuukautta. Mitä nyt muutamana viikonloppuna on tullut mässyteltyä irtsareita (mun pahin heikkous).

Viime viikolla sitten lässähti. Sain laiskuuttani tehtyä vain kolme salitreeniä, sillä ystävät, biitsi ja sukulaisten kanssa vietetty aika houkutteli treeniä enemmän. Kävimme moikkaamassa isomummuani, enkä voinut olla herkuttelematta kahvipöydän antimia. Viikonlopun vietimme siskoni perheen luona, jossa vietettiin yhteistä aikaa muun muassa uimalla järvessä, saunomalla ja tekemällä yhdessä hyvää ruokaa. Tuohon viikonloppuun kuului tietysti myös herkkuja ja muutama lasillinen viiniä. Oli hurjan rentouttavaa olla välittämättä montako grammaa kanaa laitan suuhuni tai oleko juonut nyt varmasti sen kolme litraa vettä.

Mielelle tekee oikeasti hyvää välillä irtautua arjen rutiineista. Motivaatio on nyt jälleen huipussaan vaikka pieni morkkis takaraivossa kolkuttaakin. Olisinko sittenkin saanut kroppaa timmimmäksi, mikäli en olisi sortunut herkkuihin ja olisin noudattanut kirjaimellisesti mulle laadittua ohjelmaa? Luultavasti tätä turvotusta ei ainakaan olisi, mutta mitä sitten?! Oli ihanaa kokkailla siskon kanssa yhdessä ruokaa, rupatella viinilasien äärellä sekä nauttia muutama saunaolut (Fostersin Radler...hmmm) ja herkullinen aamiainen. Nyt voin tällä viikolla tehdä muutaman extra vaunulenkin ja muistella onnellisena, kuinka mukava viikonloppu onkaan takana. Rasvattomampi tai timmimpi vartalo ei tee mua yhtään onnellisemmaksi, koska onni tulee kuitekin perheestä ja mukavista yhdessä tehdyistä asioista.

Muistetaan nauttia kesästä ja helteistä vielä niin kauan kuin tätä riittää! 

MCT öljy ja hyvät rasvat ruokavaliossa

Ravinto-ohjelmassani avainasemassa ovat ravintoaineiden oikeat suhteet hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen osalta. Otan päivittäin lounaan yhteydessä 10 grammaa öljyä. Kävin punnitse&säästä- liikkeestä hakemassa paljon puhutun MCT- öljyn. MCT- öljyn sanotaan lisäävän rasvanpolttoa ja energiankulutusta ja lisäävän samalla energiaa. Öljyä käytetään myös Bulletproof kahvin osana. Tämän kahvin pitäisi antaa energiaa aina iltapäivään saakka, mutta vielä en ole tätä päässyt testaamaan. Kahvi (hyvälaatuinen luomu kahvi) blendataan luomu voin ja MCT-öljyn kanssa blenderissä vaahtomaiseksi suspensioksi.

MCT- öljy on kookosöljystä valmistettua, keskipitkiä rasvahappoja sisältävää, öljyä. MCT- öljy ei maistu juuri millekään, joten tätä on helppo lurauttaa vaikka ruuan joukkoon. Paistamiseen öljyä ei kuitenkaan suositella. Öljy sisältää tärkeistä rasvahapoista kapryyli- ja kapriinihappoja, jotka eivät varastoidu elimistöön vaan maksa käyttää nämä suoraan energiaksi ja keho polttaa rasvaa tehokkaammin. MCT- öljy muun muassa tukee rasvanpolttoa nopeuttaen aineenvaihduntaa, vähentää makean himoa, parantaa kestävyyttä sekä helpottaa väsymystä.

Muita hyvien rasvojen lähteitä ruokavaliossani ovat tällä hetkellä MCT- öljyn lisäksi aamupalassa soijalesitiinirae, välipalassa pähkinät ja iltapalassa kookosöljy. Näissä määrät on hyvä pitää kohtuullisena, sillä nämä ravintoaineet sisältävät paljon energiaa. Ihmettelin äidillä vieraillessani, mihin hänen ostamansa MCT- öljy oli niin nopeasti huvennut. Hän oli sitä tietysti nautiskellut vähän enemmän, koska kyseinen öljy kuulemma laihduttaa...hmmmm??!! Tuskinpa kuitenkaan laihduttaa liian suurilla annoksilla. MCT- öljy sisältää energiaa noin 900 kcal/100g. Ohjeistin äitiäni uudelleen öljyn käytön kanssa, joten nyt saattaa tepsiä rasvanpolttoonkin paremmin ;)

Joko Te olette kokeilleet Bulletproof- kahvia? Oletteko huomanneet tämän hyötyjä?

Letintekoaine

Kesään kuuluun mun mielestä ehdottomasti auringon, kärpästen ja mansikkamehun lisäksi lettikampaukset. En vaan ole mikään pro näissä kampauksissa ja hiukset tahtoo liukua käsistä. Käydessäni värjäyttämässä hiuksia Hiusmuotoilukeskus Glazessa kuulin heillä myytävästä "letintekoaineesta". Inhoan hiustenlaittoa varsinkin, jos en saa kampausta tehtyä kädenkäänteessä. Kyseinen aine tuli siis enemmän kuin tarpeeseen.

Tästä label.m Texturising Volume Spraysta saan nyt kaivattua apua erilaisiin kampauksiin ja letteihin. Monikäyttöistä muotoilutuotetta voi käyttää myös hiusten tuuhentamiseen. Label.m yhdistää tässä tuotteessa kuivashampoon rakenteen sekä hiuskiinteen elastisuuden. Itse huomasin kohottavan vaikutuksen välittömästi eikä tuotetta tarvinnut kovin paljoa laittaa, jotta lookista sai näyttävän ja tuuhean. Olen myyty! Tämä on takuulla mun uusi luottotuote enkä voi muuta kuin suositella kaikkia kokeilemaan, kenellä vähänkin tahtoo hiukset liukua käsistä lettiä tehtäessä.

Tuossa yllä on muutamia lettejä, joita olen tuotteen kanssa harjoitellut. Näillä on hyvä jatkaa lomaa täällä aurinkoisessa Porissa vielä ainakin muutaman viikon ajan. On ollut ihanaa lomailla lähellä sukulaisia, joilta olemme saaneet kaivattua apua arjen askareissa. Viime viikko meni treenitauossa fiilistellen Pori Jazzeilla ja nauttien suomiareenan tarjonnasta. Tuntuu hassulta tässä uudessa treeniohjelmassa huilata aina joka viides viikko, sillä olen niin tottunut harrastamaan kunnon hikiliikuntaa joka ikinen viikko. Toisaalta tekee mielellä hyvää ihan vain relata vaikka pieni polte tuonne salille on koko ajan päällä...heh! Minkä tälle suorittaja luonteelleen mahtaa ;)

Nyt nautitaan tämä viikko helteistä ja auringosta! 

Parisuhteen merkitys

Tänään on neljän viikon rutistuksen jälkeen viimeiset treenit ennen viikon taukoa ja lomaa. Treenaan neljän viikon sykleissä intensiivisesti ja joka viides viikko huilataan. Viidennellä viikolla voi toki harrastaa kevyttä aerobista liikuntaa sekä venytellä, joogata ym. Kiinteytymistä olen huomannut jo nyt tämän kuukauden treenaamisen jälkeen. Ruokailun kanssa taas hölläillään joka kolmas viikko tankkauspäivän merkeissä. Alla muutamia kuvia ennen personal trainer- ohjauksen alkua ja tilannetta tältä aamulta.

Viikon treenipaussi tulee hyvään saumaan, sillä olemme juuri parhaillaan suuntaamassa Poriin lähelle isovanhempia ja Pori Jazzeja. Viikonloppuna juhlimme ystäväpariskunnan häitä, johon myös tankkauspäivä juuri osuu (jee kakkua ja herkkuja tiedossa!). Tämä viikko on mennyt juhlamekkoa, koruja ja kenkiä etsien. Miehelläni alkoi tänään muutaman viikon kesäloma ja hermot ovat kuluneen viikon aikana olleet hänellä tästä syystä koetuksella. Kaikki työt kun on saatava kuntoon ennen lomia. Mulla on ollut taas stressiä juhla-asun tiimoilta, kun on pitänyt lasten kanssa säheltää kaupungilla, hoitaa kotia, löytää aikaa treenaamiselle sekä aikatauluttaa ruokailuja (eväät kulkeneet kassissa mukana). Tähän komboon, kun lisätään vielä katkeilevat yöunet niin voitte kuvitella, mitä tämä tarkoittaa parisuhteen puolesta...riitoja ja sanaharkkaa. Porin loma tulee nyt todella hyvään saumaan. Kaksi viikkoa lähellä mummojen hoito-apua ja mekin saamme olla hetken kahden, käydä syömässä, huilata ja ottaa aikaa parisuhteelle. Parisuhteen merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta on kaikkein tärkein tukipilari ja parisuhteeseen on satsattava myös vauvavuoden aikana. Lähes puoli vuotta ollaan sinnitelty ilman suurempia apuja isovanhemmilta ja sen kyllä huomaa. Sitä kahdenkeskeistä aikaa kaipaa kummasti. Suhteemme on hyvä ja tuemme toisiamme väsymyksen keskellä vaikka välillä vähän huudetaankin ;) Nyt vaan kaipaamme toisiamme ilman pikkuisia.

Pojan 5 kk- neuvolakäynnillä terveydenhoitaja antoi meille muutamia kotiapujen yhteystietoja, josta voisimme kysellä hoitoapua esim. niin, että joku kävisi kerran viikossa tunnin parin vaunulenkillä pojan kanssa. Myös neuvola tukee parisuhteen merkitystä ja kannustaa hakemaan parisuhteelle aikaa. Muutaman tunnin leffailta edes kerran kuussa tekisi meille todella hyvää. En vain kovin helposti uskalla hakea tuntemattomilta tahoilta apua. Haluan, että pikkuiseni on hyvässä hoidossa tuntemani ihmisen kanssa, johon luotan, kuten mummut. Turha sitten harmitella parisuhteen ajan puutetta...heh. Nyt kuitenkin nautitaan kahden viikon lomasta, kun hoito-apukin lähellä! Pikkuinen täyttää ensi viikolla jo puoli vuotta. Hurjaa, miten aika lentää.

Ihanaa alkavaa viikonloppua Teille!

Treenit PT:n kanssa

Olen nyt ollut noin kolme viikkoa Personal Trainer- valmennuksessa ja ensimmäiset yhteistreenit ovat onnistuneesti takana. Olin jo pitkään pohtinut PT:n palkkaamista, koska kaipasin potkua sekä uusia tuloksia salitreeneihini. Halusin löytää todella ammattitaitoisen PT:n, jolle löytyisi myös suosituksia. Onnekseni ystäväni kautta sainkin erinomaiset suositukset hyvästä coachista, johon otin sitten yhteyttä.

Ennen ensimmäistä tapaamista sain Personal Trainerilta minulle räätälöidyn ruokavalion sekä salitreeniohjelman. Nämä oli laadittu alkukartoituksen jälkeen tavoitteen sekä taustani pohjalta. Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä kävimme ruokavalion sekä salitreeniohjelman liiketekniikkoineen läpi, jotta molemmat soveltuisivat juuri mulle. Musta oli juuri parasta PT:n tapa ottaa huomioon omassa projektissani koko kokonaisuus. Haluan myös luottaa Personal Traineriini 100%:sesti ja tunsinkin heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien meillä jonkilaisen yhteyden. Coachini kuuntelee ja ohjaa projektia kanssani niin, että henkinenkin puoli kulkee matkassa mukana (mikä on jaksamisen kannalta todella tärkeää). Yhteiset tapaamiset ovat samalla jonkinlaista terapiaa myös itselle :D

Tällä hetkellä viikkosuunnitelmaan voi tuoda mutkia matkaan nukkumattomat yöt pikku nyytin kanssa, mutta treeniä tärkeämpää on tällöin kuunnella itseään. Tähän mennessä kuluneet kolme viikkoa ovat menneet mielestäni hyvin (nukkumattomista öistä huolimatta). Olen tehnyt neljä salitreeniä viikossa ja noudattanut kirjaimellisesti ruokavaliota (juhannusta lukuunottamatta). Imetyskään ei ole tästä kärsinyt, mielestäni jopa päinvastoin maitoa on saattanut tulla suihkuamalla (liekö oikea rasvojen suhde ruokavaliossa).

Ensimmäiset yhteiset treenit olivat siis tiistaina ja voin sanoa, että oma mukavuusalue ylitettiin. Treeni oli silti itselle enemmänkin euforinen kokemus kuin kammotus ja sain todella paljon motivaatiota taas jatkaa tästä eteenpäin. Ehkä itsekin uskallan treenata taas hieman kovempaa yksin salilla. Kävimme tällä kertaa läpi jalkoja ja vatsaa. Ilta menikin kotona venytellessä, koska takana oli muun muassa 200 askelkyykkyä. Kävimme läpi myös liiketekniikoita, jonka kautta itsevarmuus myös omaan tekemiseen lisääntyy. Yhteistreenin aikana oli turvallinen olo coachin tsempatessa yhä parempaa suoritukseen sekä maximoidakseen omia voimavarojani. Näin hyvään suoritukseen en uskoisi pääseväni pelkästään kaverin sparrauksella. PT:n kautta saan nyt juuri oikeanlaista tukea tähän touhuun ja luottamusta itseeni sekä näin siirtymään kehityksessä eteenpäin!

Suosittelen kaikille oman PT:n hankkimista!